Pekingin olympialaisista olympiapronssia tuonut jääkiekkoilija Sini Karjalainen palkittiin Posion Muikkumarkkinoilla Koillismaan Osuuskaupan asiakasomistajuudella. Suomen naisten jääkiekkojoukkue otti upeasti olympiapronssia kaatamalla pronssiottelussa 16.helmikuuta Sveitsin maalein 4–0. 23-vuotias puolustajana pelaava Sini on Posion Pyrinnön kasvatteja ja pelannut mm. Mestistä ja SM-liigaa. Tällä hetkellä hän pelaa Vermontin Yliopiston joukkueessa Yhdysvalloissa. Sinillä on myös jo hieno maajoukkueura. Hän on pelannut Suomen naistenjoukkueessa alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2015, 2016 ja 2017. Aikuisten joukkueessa hän pelasi ensimmäisen kerran 2016. Suomen pronssijoukkueissa Sini pelasi Kanadan MM-kilpailuissa 2021 ja Pekingin Olympialaisissa 2022. Onnittelut Sinille vielä kerran ??

Kuvassa: Sini Karjalainen ja Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Lämsä

Koillismaa-Yhdessä jo vuodesta 1907

?Oletko jo Koillismaan Osuuskaupan asiakasomistaja??
Jos et, niin nyt kannattaa liittyä, sillä 115 v. juhlavuoden kunniaksi JOKAINEN uusi täydellä osuusmaksulla liittyvä omistaja saa 115€ lahjakortin? Asiakasomistajana saat Bonusta, eli riihikuivaa rahaa tilillesi, saat omistajan hintaedut, ja osuuskaupassa ruokakorisi on pysyvästi edullinen! Omistajuus siis todellakin kannattaa? Kampanja-aika 1.7.-31.12.2022
Voit liittyä asiakasomistajaksi asiakasomistajapalvelussamme (puh. 010 76 33 115), S-mobiilissa tai verkossa Omistajaksi tästä

Kurkkuja omasta maasta

Sallalainen Jorma Korhonen on lähiruoan tuottaja ja yksi harvoista Lapin kasvihuoneviljelijöistä. Hänet tunnetaan parhaiten kuuluisasta Sallan kurkustaan. Kurkun kasvattamisen aloitti Korhonen jo vuonna 1983 joten kokemusta alasta hänellä piisaa. – Kurkku on pitkän päivän kasvi, siksi kesän yöttömät yöt ovat pohjoisen kurkun viljelijöille suuri etu. Mitä valoisampaa on, sitä nopeammin sato kypsyy, kertoo Korhonen. Satokausi on huhtikuusta-syyskuun loppuun, jatkaa Korhonen

Kuvassa Jorma Korhonen esittelee komeita Sallan kurkkuja.

Vankka kannattajakunta Koillislapissa ja Koillismaalla

Korhonen kasvattaa vihanneksiaan vain luonnon valolla. Tätä kesää Korhonen pitää kohtalaisen hyvänä kurkun kannalta. Aurinkoa on saatu tarpeeksi. Kurkun lisäksi Puutarha Korhosen kasvihuoneissa kasvatetaan ensimmäistä vuotta pientä ja maukasta cocktailtomaattia. Pienen tomaatin menekki on Korhosen mukaan parempi kuin isomman. Korhosella on neljä kasvihuonetta ja työntekijöitä neljästä kuuteen vuodenajasta riippuen. Vesi kasvihuoneitten lämmitykseen ja kasteluun otetaan 56 metriä syvästä kaivosta, jonka vesi on kalkkipitoista ja Korhosen mukaan juuri sopivaa vihanneksille. Korhonen kuljettaa tuotteitaan Sallaan, Savukoskelle, Kemijärvelle, Kuusamoon ja Rovaniemelle. Toistaiseksi mies toimittaa itse kurkkunsa kauppoihin, vaikka polttoainekulut ovatkin suuret. Kasvihuoneviljely vaatii paljon työtä ja päivät tilalla ovat pitkiä mutta Korhosen mieltä lämmittävät asiakkaiden ” Muuta kurkkua en syö kuin Sallan” kommentit. Sallan kurkulla onkin Koillislapissa ja Koillismaalla vankka kannattajakuntansa. Sallan maukkaita kurkkuja ja tomaatteja maistellessa on helppo liittyä tuohon kannattajakuntaan. Puutarha Korhosella vieraillessa oppi arvostamaan myös sitä työmäärää mitä he kaupan hyllyltä löytyvän kurkun eteen joutuvat tekemään.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällisessä ruokavaliossa. Kurkun ja tomaatin yhteenlaskettu sato Suomessa on lähes sata miljoonaa kiloa vuodessa. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 90 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia. Kurkun ja tomaatin syönti on suomalaisilla tutkimusten mukaan vain lisääntynyt joten sen valossa kotimaisilla vihanneksilla menee hyvin.

Suositaan suomalaista puhdasta lähiruokaa.

 

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Sodan jälkeen v. 1945 kotiseudulle palaavia odottivat lohduttomat näkymät niin Kuusamossa, Kemijärvellä kuin Sallassakin. Asuin-ja liikerakennukset olivat suurimmaksi osaksi poltettu tai muuten tuhottu. Myös paikallisosuuskaupat menettivät pääosin niin varastonsa kuin kiinteistönsäkin. Kaikki piti aloittaa tyhjästä ja osuuskaupat aloittivatkin tarmokkaan jälleenrakentamisen. Kuusamon Osuuskauppa esimerkiksi oli Kuusamossa ensimmäinen liikelaitos joka sai heti ensimmäisenä sodan jälkeisenä vuotena myymäläverkostonsa toimimaan ja pystyi palvelemaan evakosta palaavia.

Kuvassa Kuusamon Osuuskaupan autotalon rauniot. KOK:n kuvakokoelmat

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Pitkän linjan osuuskauppalainen

Kuusamolainen pitkän linjan metsä- ja matkailuyrittäjä Veikko Keränen on myös pitkän linjan osuuskauppalainen. Kitkan rannalta Keräsniemestä on lähtenyt liikkeelle jo kuusi sukupolvea osuuskauppalaisia kertoo Veikko Keränen. Veikon (75v) edesmenneet isä Kalle ja isoisä Matti olivat jo osuuskaupan jäseniä aikanaan. Veikosta seuraavia sukupolvia edustavat tytär Maarit Korpua (49v), hänen poikansa Jani Hanhela (28v) sekä Janin tytär Venla (1v5kk) joka sai nyt keväällä myös oman S-Etukorttinsa.

Nyt jo eläkeläiseksi itsensä ilmoittava, yrittäjä ja metsänomistaja, Veikko Keränen hankki ensimmäisen metsätilansa vuonna 1971, kasvattaen ostojen kautta metsiensä pinta-alan satoihin hehtaareihin. Veikko on toiminut metsäalalla muutenkin mm mittamiehenä ja työnjohtajana. Teknillisen koulun hän kävi 1979-1982. Sen jälkeen on Veikko Keränen toiminut metsätöiden lisäksi matkailuyrittäjänä. Vuonna 1982 perustettiin perheyhtiö Taivallahden Lomamökit. Luonnonkauniin Kitkajärven Taivallahdessa, jylhän Kouervaaran kupeessa sijaitsee neljä erikokoista mökkiä. Kalastuksesta saa tarvittaessa Taivallahden Lomamökeiltä asiantuntevaa opastusta sekä tarvittavat luvat. Lomakylässä on myös vuokralla kalastusvälineitä, veneitä, kanootteja ja perämoottoreita. Kelkkareiteille, hiihtoladuille ja patikointipoluille pääsee suoraan mökeiltä.

Kuuden sukupolven osuuskauppalaisuus

Matti Keränen, Veikon isoisä, on ollut Veikon mukaan Kuusamon Osuuskaupan perustajajäseniä. Kitkajärven Keräsniemeä ovat Keräset asuttaneet 1900-luvun alusta lähtien. Vuodesta 1950-lähtien on Veikko Keränen asunut Ahossa, pari kilometriä Keräsniemestä. Kysyttäessä syitä osuuskauppauskollisuuteen kertoi Veikko, että muutama kilometri Veikon kotoa oli Kuusamon Osuuskaupan myymälä missä oli totuttu asioimaan. Niin ikään osuuskauppa on ollut elämässä muutenkin. Veikon mukaan isoisän aikana jauhosäkki haettiin Vasaraperästä velaksi, markkaa ei ollut näkynyt puoleen vuoteen jolla velka olisi maksettu. Veikon isän aikaan velaksi ostaminen oli jo tuntematonta ja oli siirrytty käteisostoihin. Veikko on käyttänyt ja käyttää nykyäänkin Koillismaan Osuuskaupan palveluja laajasti. Prismassa on totuttu asioimaan ja tankkaukset tapahtuvat ABC:lla. Koronaepidemian alussa kun Veikko vaimoineen oli pysytellyt kotona Ahossa pitemmän ajanjakson oltiin Prismassa jo ihmetelty, että missähän se Veikko on.

 

Maarit Korpualla on Maaritin Pirssi-niminen taksiyritys. Maarit käyttää myös Koillismaan Osuuskaupan palveluja laajasti. Taksiyrittäjänä hänelle tulee ajokilometrejä jopa 90.000 vuodessa ja tankkaukset tapahtuvat ABC:lla. Maarit on myös S-Business yritysasiakas. Maaritin mukaan S-Busineksen kuitittomuus on yrittäjälle iso juttu mikä helpottaa asioiden hoitamista ja säästää kirjanpitokustannuksissa. Eikä S-business-kortin alennuksetkaan tietysti ole huono asia. Veikko Keränen vanhan liiton miehenä ei ole vielä syttynyt mobiilisovelluksille mutta Maarit käyttää ABC-mobiilia niin yritys kuin yksityistankkauksiin. ABC-mobiilitankkauksen aloittamisen jälkeen Maarit sanookin ihmetelleensä miksi sitä ei ollut tehnyt jo aikaisemmin. ABC-mobiilista hän näkee myös ABC-asemat taksiajoissa ja voi suunnitella tankkaukset sen mukaan.

Maarit on liikkuvana ihmisenä tottunut jo Kuusamon Sokoksen ajoista lähtien hoitamaan urheiluvälinehankinnat osuuskaupasta. Tutuilta ja asiantuntevilta Kuusamon Prisman urheiluvälinemyyjiltä saa hänen mukaansa palvelua ja apua tarvittaessa. Myös kodinkoneostot tapahtuvat monesti Prisman kodinkoneosastolla. Maarit mainitsee lisäksi yhtenä tärkeänä juttuna Koillismaan Osuuskaupan tarjoamat harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Maaritin mukaan hänelle itselleen ei aikoinaan liiennyt kesätyöpaikkaa osuuskaupalta mutta hänen tyttärensä saivat kesätöitä ja sen jatkeeksi vielä muitakin lisätöitä. Nuorelle vielä opiskelevalle kesä- ja lisätyöt tuovat palkan lisäksi myös kokemusta työelämästä.

 

Jani Hanhela on nuoresta iästään huolimatta jo ehtinyt tehdä paljon. Jani ajeli rekkaa kouluvuosiensa jälkeen muutaman vuoden ja siirtyi sen jälkeen isoisänsä jalanjälkiä seuraten vielä tiiviimmin metsäalalle. Jani opiskeli metsäalaa ensiksi Taivalkosken metsäkoulussa ja sitten Lapin AMK:ssa Rovaniemellä mistä hän valmistui v. 2020. Nykyisin Jani on metsäasiantuntijana Koillismaan Metsänhoitoyhdistyksellä. Työnsä puolesta Jani ajelee päivittäin pitkiä matkoja autolla päivittäin metsäpalstoilla liikkuessaan. Talvella tulee lisäksi moottorikelkalla vielä lisää kilometrejä. ABC:ta pitää Jani myös luonnollisena tankkauspaikkana. Kovana erämiehenä Janille tulee paljon myös yksityisajoja. Jani pitää palvelua myös yhtenä tärkeänä asiana kysyttäessä syitä osuuskauppauskollisuuteen. Janin perhe on lunastanut perikunnalta talon, jonka he sitten ovat remontoineet. Rakennustarvikkeita tuli paljon S-Rauta Kuusamosta. S-Rauta sisustuksesta saatiin mm. laatat keittiöön ja saunaosastolle. Bonuskertymääkin tuli nuoreen perheeseen silloin ihan mukavasti. Keskittäminen ja osuuskauppalaisuus kannattaa.


Kuvassa: Veikko Keränen, Maarit Korpua, Jani ja Venla Hanhela

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Ravintola Talonpöytä Kuusamossa on kokenut huiman kehityskaaren viiden vuoden sisällä. Mika Määttä ja Sami Palosaari hankkivat Ravintola Talonpöydän omistukseensa v. 2017 kun silloiset yrittäjät olivat siirtymässä eläkkeelle ja etsivät vesitornin vieressä sijaitsevalle ravintolalle jatkajaa. Mukana siirtyivät silloiset kolme työntekijää. Tilat alkoivat käydä ahtaiksi jonkin ajan kuluttua ja Talonpöytä vuokrasi uudet tilat keskeiseltä paikalta entisen Hotelli Kuusamon kiinteistöstä. Korona iski voimallisesti ravintola-alle samoihin aikoihin keväällä 2020. Rohkea yrittäjäkaksikko päätti pysyä kuitenkin suunnitelmissaan. Uusi paikka remontoitiin perusteellisesti ja sen tuloksena ravintolalle saatiin upeat ja viihtyisät tilat. Uudessa ravintolassa on useita saleja, ja kaksi kabinettia. Sisutuksessa on käytetty paikallista osaamista ja lopputuloksesta on saatu luonnonmukainen, kodikas ja lämminhenkinen. Vanha vesitornin vieressä sijaitseva paikka toimii tilausravintolana.

Korona pisti yrittäjät myös kehittämään ja muokkaamaan toimintaansa niin, että se kantaisi muuttuneessa tilanteessa. Palvelujen valikoimaa päätettiin laajentaa ja toiminta lepää nyt monen jalan varassa.

– Lounas, à la carte, pitopalvelu-catering sekä ruoan kuljetus kotiin, työpaikoille ja ikäihmisille ovat neljä tukijalkaamme, luettelevat Määttä ja Palosaari.

Uusiin tiloihin avattiin myös kahvila-konditoria. Kuudentenä tukijalkana Määttä ja Palosaari mainitsevat ruoan verkkokaupan. Verkkokaupasta voi ruoka-annosten lisäksi ostaa myös konditoriatuotteita ja lahjakortteja. Ideat eivät yrittäjiltä tunnu loppuvan. 2.7 pidetään ravintolassa ja sen piha-alueella ensimmäisen kerran koko päivän kestävä Talonpöytä Fest 2022-tapahtuma jonka liput ovat varattavissa myös verkkokaupan kautta.

Ravintola Talonpöydällä on ravintola lisäksi Oulangan luontokeskuksessa. Luontokeskuksen ravintola on auki keväästä syksyyn. Loppuvuodesta 2021 ravintola Talonpöytä laajensi toimintaansa myös Rukalle ottamalla Ruka Safaris Oy:n ravintolapalvelut haltuunsa. Rukajärvellä sijaitsevien kahden tilausravintola Iisakin Talon ja Kontioluolan kokonaisuus on varattavissa myös häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien pitopaikaksi. Talonpöydän kautta saa myös catering-palvelut Rukan mökeille.

Määttä ja Palosaari kertovat Ravintola Talonpöydän valmistavan ruoat aina itse ja käyttävän laadukkaita, paikallisia raaka-aineita. Paitsi paikallisia raaka-aineita arvostavat yrittäjät myös osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaansa. Ilman sitä eivät liiketoiminnot heidän mukaansa sujuisi varsinkaan nyt kun toiminta on laajentunut moneen kohteeseen. Määttä korostaa myös alueellisen yhteistyön merkitystä. Yhdessä yrittäen olemme enemmän. Silloin kaikki hyötyvät.

Rohkeat askeleet ja investoinnit ovat kannattaneet. Yrityksen liikevaihto on kasvanut alun 400.000 eurosta 2,3 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä on kymmenkertaistunut kolmesta talvisesongin n. 30 henkilöön. Viime vuonna kokoaikaisia työntekijöitä oli lähes 20. Yritys on onnistunut tekemään myös koko ajan plus merkkisiä tuloksia, jonka ansiosta on mahdollistettu lukuisat uudet investoinnit.

Ravintola Talonpöytä on myös S-Business asiakas. Ravintolalla on käytössään kymmenkunta S-Business-korttia. Talonpöydällä on kolme ruoan jakeluautoa mille kullekin on omat korttinsa. Tankkaukset tapahtuvat näin sujuvasti ABC:lla. Samoin ovat omat kortit niin Rukan päässä kuin Kuusamon keittiölläkin helpottamassa marketostoja. Määttä ja Palosaari kehuvat varuksetta S-Business asiakkuuttaan. Maksuton ja kuititon kortti tuo helpotusta arkeen ja säästöjä kirjanpitoon. Kerran kuussa tuleva Alv-vähennyskelpoinen lasku käy suoraan kirjanpitoon. Ostot näkyvät laskussa eriteltyinä. Aikaa jää näin ollen enemmän varsinaiseen liiketoimintaan. Alennukset ja edut ovat plussaa vielä siihen päälle.

– Olen suositellut S-Business-kortteja myös omille kumppaneillemme helpottamaan yhteistoimintaamme, kertoo Mika Määttä.

Toiveena esitti Sami Palosaari S-Rauta Kuusamon saamisen S-Business-kortin piiriin. Tämä Samin ja monen muun toive on S-Raudan uuden kassajärjestelmän myötä toteutumassa syksyn tai alkutalven 2022 aikana.

Kuvassa Mika Määttä ja Sami Palosaari

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Kuusamon Osuuskauppa oli Suomen suurin ja monipuolisinta toimintaa harjoittava maaseutu-osuuskauppa. Kuusamo oli silloin vielä kunta ja suurimpien osuuskauppojen kotipaikka sijaitsi kaupungeissa. Monialaisen vähittäiskaupan lisäksi oli toimintoja, joiden tavoitteena oli kehittää ja tukea Kuusamon väestön elinkeinoja.Tuote Oy jalosti ja markkinoi porotalouden-, kalastuksen-, keräilytuotteiden, allaskalan kasvatuksen ym. tuotteita. Teurastamo osti lihaa tuottajilta, jota saatiin myös omasta sikalasta. Työpaikkoja tarjosivat myös leipomo ja korjaamo, joka autojen korjauspalvelujen lisäksi valmisti tuotteita ihmisten elinkeinojen harjoittamiseen. Hotellit Kuusamo ja Koillispohja tarjosivat palveluja kuntalaisten lisäksi työ- ja vapaa-ajan matkailijoille. Maatalouskaupan palvelu suuntautui lypsykarjatalouden lisäksi turkistuotantoon ja lammastalouteen. Pölkyn kanssa omistettu Kollismaan Kuljetus kuljetti puuteollisuuden tuotteita etelän suuntaan ja toi paluukuormina massatavaroita Kuusamoon.Tässä ei ole lueteltu kaikkia, mutta tämäkin osoittaa kuinka monipuolista toiminta oli.

Toimitusjohtaja Tauno Hannulan päämääränä oli kehittää vähittäiskaupan lisäksi myös muuta toimintaa, joka antaa ihmisille työtä ja toimeentuloa kotiseudulla. ”Ettei tarvitsisi muuttaa pois täältä”, hän totesi. Tavoitteisiin kuului tukea toimialueen ihmisten elämisen edellytyksiä pitkäjänteisesti. Tähän hän pyrki johtamansa osuuskaupan voimin.
Ajatus oli sama, mutta syvemmälle vietynä, johon nykyisinkin alueosuuskaupat pyrkivät. Tavoitteena on tuottaa palveluja ja hyötyjä asiakasomistajille sekä edistää toimialueensa elinvoimaisuutta. Arvoina korostetaan kilpailukykyä ja yhteistä hyvää.

Osuuskaupan toiminta oli hyvin näyttävää ja investointitahti kovaa. Toimenpiteet Kuusamon kauppa- ja matkailupalvelujen kehittämiseen olivat mittavia.Vuosikymmenen alkupuolella avattiin hotelli Kuusamo ja loppupuolella Sokos-tavaratalo. Näiden lisäksi toteutettiin paljon muuta rakentamista mm. Posiolla. Rahatilanteen osalta elettiin Suomessa tiukkaa aikaa. Pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä ei kauppa saanut riittävästi pitkäaikaista rahoitusta ja niinpä jouduttiin ottamaan lyhytaikaista ja kallista lainarahaa.

Tauno Hannulan kirjoittaa Myötä ja vastatuulia vuosilta 1968 – 1978 kirjassa: ”Muuten asiat olivat hyvällä mallilla, mutta käyttöpääomasta oli puutetta. Korko oli korkea ja kassa-alennuksia menetettiin. Jatkuvat neuvottelut rahoituksen parantamiseksi olivat menossa eri tahojen kanssa, mutta sitkeää se oli”.

Kun investointeja rahoitettiin kalliilla velkarahalla, niin korkokulut kasvoivat suureksi. Kaupallinen toiminta oli kannattavaa ja erityistoimialat tarjosivat työpaikkoja, mutta liiketoiminnan tulos valui korkoihin. Tästä oli seurauksena velkamäärän jatkuva kasvu. Käyttöomaisuudesta ei pystytty tekemään kulumista vastaavia poistoja. Kun tulos ei riittänyt velkojen lyhentämiseen ja poistoihin, niin omavaraisuus painui alhaiseksi. Korkea inflaatio ”söi” osaltaan velkoja, mutta toisaalta lisäsi käyttöpääoman tarvetta.
Kuusamon Osuuskaupan kaltainen vaikea taloustilanne oli lähes kaikissa osuuskaupoissa ja myös keskusliike SOK:ssa. Koko S-ryhmän tulokset 1970-luvulla, erityisesti öljykriisistä alkaen heikentyivät hälyttävälle tasolle.

Sisäinen riitely jäyti ryhmää. Osuuskaupat syyttivät SOK:ta liian kalliista tavarasta, huonoista investoinneista ja osuuskauppojen eriarvoisesta kohtelusta. SOK puolestaan antoi osuuskaupoille piiskaa lepsusta taloudenpidosta ja toiminnan tarkoituksen unohtamisesta. Molemmat osapuolet olivat pitkälle oikeassa, sillä heikkoa oli kehitys vuosikymmenellä ollut.
Yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos oli merkittävä syy vaikeuksiin ja S-ryhmä ei päässyt riittävän tehokkaasti mukaan muutoksen hallintaan. Sivukylät, joissa osuuskaupoilla oli paljon myymälöitä, alkoivat tyhjentyä. Autoistumisen myötä ostovoimaa siirtyi taajamiin. Kilpailu kiristyi kilpailevien kaupparyhmien rakentaessa uusia kauppapaikkoja kuntien taajamiin ja kaupunkien lähiöihin. Pohjois-Suomesta alkoi 60-70 lukujen taitteessa voimakas muuttoliike Ruotsiin ja etelä-Suomen kaupunkeihin. Väestön määrä ja ostovoima kääntyi laskuun. Kuusamossa vapaa-ajan asumisen ja matkailun kasvu on korvannut väestön vähentymisestä aiheutunutta ostovoiman hiipumista.

Kriisistä selvittiin mittavan saneerausohjelman avulla, joka toteutettiin 80 luvun alkupuolella. Palattiin osuustoiminnan juurille ja siitä alkoi useita vuosikymmeniä jatkunut nousuputki. Asiakasomistajuus bonusetuineen, kilpailukykyiset ketjuyksiköt ja toimintojen tehokkuuden lisääminen joka portaassa ovat luoneet edellytykset tuloksien parantamiselle.
On pystytty investoimaan, kehittämään toimintaa ja ylläpitämään kilpailukykyä. Myös aikaisemmin heikko omavaraisuusaste on velkamäärän pienentyessä noussut hyvälle tasolle.
Menestyksen myötä S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus on noussut lähes kolminkertaiseksi.Se oli 80-luvun alussa alle 16 % ja on nykyisin yli 46 %.

Saneerausohjelman aluksi kaupparyhmän rakenne uudistettiin perusteellisesti. SOK:n raskas aluekonttoriverkosto lopetettiin ja kilpailukyvyttömäksi käyneestä laajasta teollisesta toiminnasta luovuttiin. Lähes 200 osuuskaupan tilalle asetettiin tavoiteverkostoksi 35 alueosuuskauppaa. Vuosikymmenten kuluessa fuusiokehitys on jatkunut siten, että nykyisin maassa toimii 19 alueosuuskauppaa. Neuvotteluja käytiin myös Kuusamon Osuuskaupan liittymisestä Arinaan, joka kuitenkin kieltäytyi lähtemästä ”tervaporvarien kelkkaan”.
Rahoitus- ja tuloshaasteiden lisäksi johdolla riitti paineita myös sidosryhmien taholta.

Kuusamossa oli aktiivinen tuottajajärjestö, joka teki työtä tuottajien omistamien yritysten puolesta. Osuuskaupan teurastamoa ja sikalaa ei katsottu hyvällä ja lihajalosteet olisi pitänyt hankkia tuottajien hallitsemilta yrityksiltä. Kilpailutilanne vaati kuitenkin laajempaa valikoimaa. Kuusamon Osuuskaupalla oli yhteistyösopimus Hankkijan kanssa poiketen muista osuuskaupoista. Hankkijalta ostettiin pääosin koneet ja polttoöljy, mutta rehuja ja lannoiteita myös SOK:lta. Kun Hankkijalla oli omaa rehuteollisuutta, niin maatalouskaupan hankintojen markkinaosuuksista oli tiukkaa vääntöä.

Osuuskauppa on ollut toimialueellaan hyvin merkittävä yritys ja on sitä edelleen. Perinteikkäästä hotelli- ravintola toiminnasta on jouduttu luopumaan, vaikka Kuusamo on matkailusta tunnettu kaupunki. Ilmeisesti kysyntä keskustassa on taantunut ja Rukan vetovoima kasvanut. Kuusamossa vähittäiskaupan palvelutarjonta kokonaisuutena on kaupungin väestömäärään nähden suurta ja kilpailu kovaa. Osuuskaupan market-, tavaratalo,- rauta-, liikennemyymälä- ja autokauppa pystyvät tarjoamaan monipuolisesti jäsen- ja asiakaskunnan sekä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden käyttämiä palveluja.

Pekka Perä, Oulu

Kuva Kuusamon Sokos-tavaratalon peruskiven muuraustilaisuudesta vuodelta 1977. Kuvassa vasemmalla seisoo Oulun läänin maaherra Erkki Haukipuro, keskellä perustamisasiakirjaa lukee hallintoneuvoston puheenjohtaja, metsäpäällikkö Matti Virranniemi ja oikealla lieriöt kainalossaan seisoo Kuusamon Osuuskaupan silloinen toimitusjohtaja Tauno Hannula. KOK:n kuvakokoelma

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.
Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Taivalkosken Osuuskaupalla oli 1900-luvun alkupuolella kolme sivumyymälää Taivalkosken päämyymälän lisäksi. Sivuliikkeet perustettiin Jurmuun, Sirniöön ja Jokijärvelle. Kuvassa Sirniön sivuliike missä kuvassa olevan tekstin mukaan toimi osuuskaupan myymälä vuosina 1908 – 1938. KOK:n kuvakokoelmat

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme niin, että lähettäjän nimi ei käy ilmi.
Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Kemijärvi oli elinvoimainen ja vahvasti kasvava pitäjä. Metsätyömaat ja uittotyöt toivat Kemijärvelle ihmisiä ja pääomaa. Metsätyöt rikastuttivat paikkakuntalaisia niin paljon, että suuresta setelirahasta käytettiin ympäri maata lempinimeä ”kemijärveläinen”. Myös perinteinen kemijärveläisen elinkeinoelämän tukijalka maanviljelys kukoisti ja maaseutukylissä oli elämää.
Ennen vuosisadan vaihdetta Kemijärvellä oli ollut vain muutamia ”maakauppoja” eli eräänlaisia sekatavarakauppoja, joista sai ostaa melkein mitä tahansa. Liikkeiden erikoistuessa Kemijärvelle ilmestyi ruokakauppoja, vaatekauppoja, parturiliikkeitä, kahviloita ym. Osuustoiminta-aatteen innoittamana aloitti vuonna 1918 toimintansa Kemijärven Osuuskauppa.
Kemijärven Osuuskauppa osti Kemijärven keskustassa sijainneen päämyymälänsä v. 1918 Kemijärven Kauppa-Osakeyhtiöltä . Vuonna 1920 perustettiin sivumyymälät Räisälään ja Tapionniemeen.
Kuvissa Kemijärven Osuuskaupan päämyymälän rakennus kadun ja pihan puolelta kuvattuna.

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme niin, että lähettäjän nimi ei käy ilmi.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Sallaan eli silloiselle Kuolajärvelle alettiin puuhata osuuskauppaa jo syksystä 1905. Kuolajärven Osuuskauppa vuokrasi kauppahuoneistokseen Kemi-yhtiön omistama Syrjälän pirttirakennuksen 300 markan vuosivuokraa vastaan. Liike oli niin sanotusti ” villi ” eli ei aluksi kuulunut mihinkään keskusosuusliikkeeseen mutta tavaraa alettiin ostaa SOK:sta vuodesta 1908. Kursuun perustettiin osuuskauppa v. 1907 missä päämyymälä sijaitsi ja lisäksi perustettiin sivumyymälät Joutsijärvelle ja Salmijärvelle. v. 1924 Kuolajärven Osuuskauppa laajensi toimintaansa Savukoskelle ja Pelkosenniemelle. Kuvassa Savukosken kaupanhoitaja Elo kuljetustehtävissä erämaataipaleella. Kuva KOK:n kuvakokoelmista.

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907