Ravintola Talonpöytä Kuusamossa on kokenut huiman kehityskaaren viiden vuoden sisällä. Mika Määttä ja Sami Palosaari hankkivat Ravintola Talonpöydän omistukseensa v. 2017 kun silloiset yrittäjät olivat siirtymässä eläkkeelle ja etsivät vesitornin vieressä sijaitsevalle ravintolalle jatkajaa. Mukana siirtyivät silloiset kolme työntekijää. Tilat alkoivat käydä ahtaiksi jonkin ajan kuluttua ja Talonpöytä vuokrasi uudet tilat keskeiseltä paikalta entisen Hotelli Kuusamon kiinteistöstä. Korona iski voimallisesti ravintola-alle samoihin aikoihin keväällä 2020. Rohkea yrittäjäkaksikko päätti pysyä kuitenkin suunnitelmissaan. Uusi paikka remontoitiin perusteellisesti ja sen tuloksena ravintolalle saatiin upeat ja viihtyisät tilat. Uudessa ravintolassa on useita saleja, ja kaksi kabinettia. Sisutuksessa on käytetty paikallista osaamista ja lopputuloksesta on saatu luonnonmukainen, kodikas ja lämminhenkinen. Vanha vesitornin vieressä sijaitseva paikka toimii tilausravintolana.

Korona pisti yrittäjät myös kehittämään ja muokkaamaan toimintaansa niin, että se kantaisi muuttuneessa tilanteessa. Palvelujen valikoimaa päätettiin laajentaa ja toiminta lepää nyt monen jalan varassa.

– Lounas, à la carte, pitopalvelu-catering sekä ruoan kuljetus kotiin, työpaikoille ja ikäihmisille ovat neljä tukijalkaamme, luettelevat Määttä ja Palosaari.

Uusiin tiloihin avattiin myös kahvila-konditoria. Kuudentenä tukijalkana Määttä ja Palosaari mainitsevat ruoan verkkokaupan. Verkkokaupasta voi ruoka-annosten lisäksi ostaa myös konditoriatuotteita ja lahjakortteja. Ideat eivät yrittäjiltä tunnu loppuvan. 2.7 pidetään ravintolassa ja sen piha-alueella ensimmäisen kerran koko päivän kestävä Talonpöytä Fest 2022-tapahtuma jonka liput ovat varattavissa myös verkkokaupan kautta.

Ravintola Talonpöydällä on ravintola lisäksi Oulangan luontokeskuksessa. Luontokeskuksen ravintola on auki keväästä syksyyn. Loppuvuodesta 2021 ravintola Talonpöytä laajensi toimintaansa myös Rukalle ottamalla Ruka Safaris Oy:n ravintolapalvelut haltuunsa. Rukajärvellä sijaitsevien kahden tilausravintola Iisakin Talon ja Kontioluolan kokonaisuus on varattavissa myös häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien pitopaikaksi. Talonpöydän kautta saa myös catering-palvelut Rukan mökeille.

Määttä ja Palosaari kertovat Ravintola Talonpöydän valmistavan ruoat aina itse ja käyttävän laadukkaita, paikallisia raaka-aineita. Paitsi paikallisia raaka-aineita arvostavat yrittäjät myös osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaansa. Ilman sitä eivät liiketoiminnot heidän mukaansa sujuisi varsinkaan nyt kun toiminta on laajentunut moneen kohteeseen. Määttä korostaa myös alueellisen yhteistyön merkitystä. Yhdessä yrittäen olemme enemmän. Silloin kaikki hyötyvät.

Rohkeat askeleet ja investoinnit ovat kannattaneet. Yrityksen liikevaihto on kasvanut alun 400.000 eurosta 2,3 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä on kymmenkertaistunut kolmesta talvisesongin n. 30 henkilöön. Viime vuonna kokoaikaisia työntekijöitä oli lähes 20. Yritys on onnistunut tekemään myös koko ajan plus merkkisiä tuloksia, jonka ansiosta on mahdollistettu lukuisat uudet investoinnit.

Ravintola Talonpöytä on myös S-Business asiakas. Ravintolalla on käytössään kymmenkunta S-Business-korttia. Talonpöydällä on kolme ruoan jakeluautoa mille kullekin on omat korttinsa. Tankkaukset tapahtuvat näin sujuvasti ABC:lla. Samoin ovat omat kortit niin Rukan päässä kuin Kuusamon keittiölläkin helpottamassa marketostoja. Määttä ja Palosaari kehuvat varuksetta S-Business asiakkuuttaan. Maksuton ja kuititon kortti tuo helpotusta arkeen ja säästöjä kirjanpitoon. Kerran kuussa tuleva Alv-vähennyskelpoinen lasku käy suoraan kirjanpitoon. Ostot näkyvät laskussa eriteltyinä. Aikaa jää näin ollen enemmän varsinaiseen liiketoimintaan. Alennukset ja edut ovat plussaa vielä siihen päälle.

– Olen suositellut S-Business-kortteja myös omille kumppaneillemme helpottamaan yhteistoimintaamme, kertoo Mika Määttä.

Toiveena esitti Sami Palosaari S-Rauta Kuusamon saamisen S-Business-kortin piiriin. Tämä Samin ja monen muun toive on S-Raudan uuden kassajärjestelmän myötä toteutumassa syksyn tai alkutalven 2022 aikana.

Kuvassa Mika Määttä ja Sami Palosaari

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Kuusamon Osuuskauppa oli Suomen suurin ja monipuolisinta toimintaa harjoittava maaseutu-osuuskauppa. Kuusamo oli silloin vielä kunta ja suurimpien osuuskauppojen kotipaikka sijaitsi kaupungeissa. Monialaisen vähittäiskaupan lisäksi oli toimintoja, joiden tavoitteena oli kehittää ja tukea Kuusamon väestön elinkeinoja.Tuote Oy jalosti ja markkinoi porotalouden-, kalastuksen-, keräilytuotteiden, allaskalan kasvatuksen ym. tuotteita. Teurastamo osti lihaa tuottajilta, jota saatiin myös omasta sikalasta. Työpaikkoja tarjosivat myös leipomo ja korjaamo, joka autojen korjauspalvelujen lisäksi valmisti tuotteita ihmisten elinkeinojen harjoittamiseen. Hotellit Kuusamo ja Koillispohja tarjosivat palveluja kuntalaisten lisäksi työ- ja vapaa-ajan matkailijoille. Maatalouskaupan palvelu suuntautui lypsykarjatalouden lisäksi turkistuotantoon ja lammastalouteen. Pölkyn kanssa omistettu Kollismaan Kuljetus kuljetti puuteollisuuden tuotteita etelän suuntaan ja toi paluukuormina massatavaroita Kuusamoon.Tässä ei ole lueteltu kaikkia, mutta tämäkin osoittaa kuinka monipuolista toiminta oli.

Toimitusjohtaja Tauno Hannulan päämääränä oli kehittää vähittäiskaupan lisäksi myös muuta toimintaa, joka antaa ihmisille työtä ja toimeentuloa kotiseudulla. ”Ettei tarvitsisi muuttaa pois täältä”, hän totesi. Tavoitteisiin kuului tukea toimialueen ihmisten elämisen edellytyksiä pitkäjänteisesti. Tähän hän pyrki johtamansa osuuskaupan voimin.
Ajatus oli sama, mutta syvemmälle vietynä, johon nykyisinkin alueosuuskaupat pyrkivät. Tavoitteena on tuottaa palveluja ja hyötyjä asiakasomistajille sekä edistää toimialueensa elinvoimaisuutta. Arvoina korostetaan kilpailukykyä ja yhteistä hyvää.

Osuuskaupan toiminta oli hyvin näyttävää ja investointitahti kovaa. Toimenpiteet Kuusamon kauppa- ja matkailupalvelujen kehittämiseen olivat mittavia.Vuosikymmenen alkupuolella avattiin hotelli Kuusamo ja loppupuolella Sokos-tavaratalo. Näiden lisäksi toteutettiin paljon muuta rakentamista mm. Posiolla. Rahatilanteen osalta elettiin Suomessa tiukkaa aikaa. Pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä ei kauppa saanut riittävästi pitkäaikaista rahoitusta ja niinpä jouduttiin ottamaan lyhytaikaista ja kallista lainarahaa.

Tauno Hannulan kirjoittaa Myötä ja vastatuulia vuosilta 1968 – 1978 kirjassa: ”Muuten asiat olivat hyvällä mallilla, mutta käyttöpääomasta oli puutetta. Korko oli korkea ja kassa-alennuksia menetettiin. Jatkuvat neuvottelut rahoituksen parantamiseksi olivat menossa eri tahojen kanssa, mutta sitkeää se oli”.

Kun investointeja rahoitettiin kalliilla velkarahalla, niin korkokulut kasvoivat suureksi. Kaupallinen toiminta oli kannattavaa ja erityistoimialat tarjosivat työpaikkoja, mutta liiketoiminnan tulos valui korkoihin. Tästä oli seurauksena velkamäärän jatkuva kasvu. Käyttöomaisuudesta ei pystytty tekemään kulumista vastaavia poistoja. Kun tulos ei riittänyt velkojen lyhentämiseen ja poistoihin, niin omavaraisuus painui alhaiseksi. Korkea inflaatio ”söi” osaltaan velkoja, mutta toisaalta lisäsi käyttöpääoman tarvetta.
Kuusamon Osuuskaupan kaltainen vaikea taloustilanne oli lähes kaikissa osuuskaupoissa ja myös keskusliike SOK:ssa. Koko S-ryhmän tulokset 1970-luvulla, erityisesti öljykriisistä alkaen heikentyivät hälyttävälle tasolle.

Sisäinen riitely jäyti ryhmää. Osuuskaupat syyttivät SOK:ta liian kalliista tavarasta, huonoista investoinneista ja osuuskauppojen eriarvoisesta kohtelusta. SOK puolestaan antoi osuuskaupoille piiskaa lepsusta taloudenpidosta ja toiminnan tarkoituksen unohtamisesta. Molemmat osapuolet olivat pitkälle oikeassa, sillä heikkoa oli kehitys vuosikymmenellä ollut.
Yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos oli merkittävä syy vaikeuksiin ja S-ryhmä ei päässyt riittävän tehokkaasti mukaan muutoksen hallintaan. Sivukylät, joissa osuuskaupoilla oli paljon myymälöitä, alkoivat tyhjentyä. Autoistumisen myötä ostovoimaa siirtyi taajamiin. Kilpailu kiristyi kilpailevien kaupparyhmien rakentaessa uusia kauppapaikkoja kuntien taajamiin ja kaupunkien lähiöihin. Pohjois-Suomesta alkoi 60-70 lukujen taitteessa voimakas muuttoliike Ruotsiin ja etelä-Suomen kaupunkeihin. Väestön määrä ja ostovoima kääntyi laskuun. Kuusamossa vapaa-ajan asumisen ja matkailun kasvu on korvannut väestön vähentymisestä aiheutunutta ostovoiman hiipumista.

Kriisistä selvittiin mittavan saneerausohjelman avulla, joka toteutettiin 80 luvun alkupuolella. Palattiin osuustoiminnan juurille ja siitä alkoi useita vuosikymmeniä jatkunut nousuputki. Asiakasomistajuus bonusetuineen, kilpailukykyiset ketjuyksiköt ja toimintojen tehokkuuden lisääminen joka portaassa ovat luoneet edellytykset tuloksien parantamiselle.
On pystytty investoimaan, kehittämään toimintaa ja ylläpitämään kilpailukykyä. Myös aikaisemmin heikko omavaraisuusaste on velkamäärän pienentyessä noussut hyvälle tasolle.
Menestyksen myötä S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus on noussut lähes kolminkertaiseksi.Se oli 80-luvun alussa alle 16 % ja on nykyisin yli 46 %.

Saneerausohjelman aluksi kaupparyhmän rakenne uudistettiin perusteellisesti. SOK:n raskas aluekonttoriverkosto lopetettiin ja kilpailukyvyttömäksi käyneestä laajasta teollisesta toiminnasta luovuttiin. Lähes 200 osuuskaupan tilalle asetettiin tavoiteverkostoksi 35 alueosuuskauppaa. Vuosikymmenten kuluessa fuusiokehitys on jatkunut siten, että nykyisin maassa toimii 19 alueosuuskauppaa. Neuvotteluja käytiin myös Kuusamon Osuuskaupan liittymisestä Arinaan, joka kuitenkin kieltäytyi lähtemästä ”tervaporvarien kelkkaan”.
Rahoitus- ja tuloshaasteiden lisäksi johdolla riitti paineita myös sidosryhmien taholta.

Kuusamossa oli aktiivinen tuottajajärjestö, joka teki työtä tuottajien omistamien yritysten puolesta. Osuuskaupan teurastamoa ja sikalaa ei katsottu hyvällä ja lihajalosteet olisi pitänyt hankkia tuottajien hallitsemilta yrityksiltä. Kilpailutilanne vaati kuitenkin laajempaa valikoimaa. Kuusamon Osuuskaupalla oli yhteistyösopimus Hankkijan kanssa poiketen muista osuuskaupoista. Hankkijalta ostettiin pääosin koneet ja polttoöljy, mutta rehuja ja lannoiteita myös SOK:lta. Kun Hankkijalla oli omaa rehuteollisuutta, niin maatalouskaupan hankintojen markkinaosuuksista oli tiukkaa vääntöä.

Osuuskauppa on ollut toimialueellaan hyvin merkittävä yritys ja on sitä edelleen. Perinteikkäästä hotelli- ravintola toiminnasta on jouduttu luopumaan, vaikka Kuusamo on matkailusta tunnettu kaupunki. Ilmeisesti kysyntä keskustassa on taantunut ja Rukan vetovoima kasvanut. Kuusamossa vähittäiskaupan palvelutarjonta kokonaisuutena on kaupungin väestömäärään nähden suurta ja kilpailu kovaa. Osuuskaupan market-, tavaratalo,- rauta-, liikennemyymälä- ja autokauppa pystyvät tarjoamaan monipuolisesti jäsen- ja asiakaskunnan sekä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden käyttämiä palveluja.

Pekka Perä, Oulu

Kuva Kuusamon Sokos-tavaratalon peruskiven muuraustilaisuudesta vuodelta 1977. Kuvassa vasemmalla seisoo Oulun läänin maaherra Erkki Haukipuro, keskellä perustamisasiakirjaa lukee hallintoneuvoston puheenjohtaja, metsäpäällikkö Matti Virranniemi ja oikealla lieriöt kainalossaan seisoo Kuusamon Osuuskaupan silloinen toimitusjohtaja Tauno Hannula. KOK:n kuvakokoelma

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.
Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Taivalkosken Osuuskaupalla oli 1900-luvun alkupuolella kolme sivumyymälää Taivalkosken päämyymälän lisäksi. Sivuliikkeet perustettiin Jurmuun, Sirniöön ja Jokijärvelle. Kuvassa Sirniön sivuliike missä kuvassa olevan tekstin mukaan toimi osuuskaupan myymälä vuosina 1908 – 1938. KOK:n kuvakokoelmat

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme niin, että lähettäjän nimi ei käy ilmi.
Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Kemijärvi oli elinvoimainen ja vahvasti kasvava pitäjä. Metsätyömaat ja uittotyöt toivat Kemijärvelle ihmisiä ja pääomaa. Metsätyöt rikastuttivat paikkakuntalaisia niin paljon, että suuresta setelirahasta käytettiin ympäri maata lempinimeä ”kemijärveläinen”. Myös perinteinen kemijärveläisen elinkeinoelämän tukijalka maanviljelys kukoisti ja maaseutukylissä oli elämää.
Ennen vuosisadan vaihdetta Kemijärvellä oli ollut vain muutamia ”maakauppoja” eli eräänlaisia sekatavarakauppoja, joista sai ostaa melkein mitä tahansa. Liikkeiden erikoistuessa Kemijärvelle ilmestyi ruokakauppoja, vaatekauppoja, parturiliikkeitä, kahviloita ym. Osuustoiminta-aatteen innoittamana aloitti vuonna 1918 toimintansa Kemijärven Osuuskauppa.
Kemijärven Osuuskauppa osti Kemijärven keskustassa sijainneen päämyymälänsä v. 1918 Kemijärven Kauppa-Osakeyhtiöltä . Vuonna 1920 perustettiin sivumyymälät Räisälään ja Tapionniemeen.
Kuvissa Kemijärven Osuuskaupan päämyymälän rakennus kadun ja pihan puolelta kuvattuna.

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme niin, että lähettäjän nimi ei käy ilmi.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Sallaan eli silloiselle Kuolajärvelle alettiin puuhata osuuskauppaa jo syksystä 1905. Kuolajärven Osuuskauppa vuokrasi kauppahuoneistokseen Kemi-yhtiön omistama Syrjälän pirttirakennuksen 300 markan vuosivuokraa vastaan. Liike oli niin sanotusti ” villi ” eli ei aluksi kuulunut mihinkään keskusosuusliikkeeseen mutta tavaraa alettiin ostaa SOK:sta vuodesta 1908. Kursuun perustettiin osuuskauppa v. 1907 missä päämyymälä sijaitsi ja lisäksi perustettiin sivumyymälät Joutsijärvelle ja Salmijärvelle. v. 1924 Kuolajärven Osuuskauppa laajensi toimintaansa Savukoskelle ja Pelkosenniemelle. Kuvassa Savukosken kaupanhoitaja Elo kuljetustehtävissä erämaataipaleella. Kuva KOK:n kuvakokoelmista.

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi.

Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907

Tanjan tarina bonusten käytöstä:

”Silloin kun olin työelämässä, niin bonukset käytettiin perheen kesken yhteisesti. Ostimme bonuksilla vähän parempaa ruokaa ja valmistimme sen yhdessä ja nautimme pitkän kaavan mukaan tai lähdimme reissuun ja ostimme ruoat matkalla S-bonuksilla. Aloitin vuosi sitten aikuisella iällä opiskelun ja elämäntilanne muuttui rahallisesti paljon tiukemmaksi. Myös kulut ovat kasvaneet, kun ruoka ja polttoaine ovat kallistuneet hirveästi. S-bonukset ovat kyllä mukava lisä kuukausi budjettiin. Kovin ei voi enää herkutella, mutta jotain pientä luksusta voi tällä ”ylimääräisellä rahalla” ostaa. Ja siinä vaiheessa kun opiskelut ovat ohi ja uusi ammatti taskussa niin bonukset voi käyttää taas itsensä ja perheen hemmotteluun. Haaveissa olisi matka jonnekin lämpimään ja tienattujen rahojen riittäessä voi bonukset jättää tilille säästöön.”

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi.

Koillismaa Yhdessä jo vuodesta 1907

Muisteluita miten allekirjoittanut tuli osuuskaupan leipiin.

Elettiin kesää vuonna -86. Sain kouluni päätökseen valmistuessani ammattikoulusta autoasentajaksi kohtalaisilla papereilla. En ollut luokkani paras mutta vaikka parhaalle oli luvattu kesätyöpaikka osuuskaupalta Autokeskuksesta tulin kuitenkin valituksi. Seuraavana maanantaina marssin silloisen konttorin yläkertaan ja tein 2kk sopimuksen Teuvo Talviahon kanssa. Sopimus koskisi autoliikkeen kisällin hommia Hyytisen Jaakon ja Kari Tauriaisen apupoikana. Niinhän se kesä meni eri tehtävien merkeissä ja oli nuorelle miehelle tosi antoisaa aikaa tutustua kuusamolaiseen liike-elämään ja sen eri kiekuroihin. Kun sopimusaika oli mennyt umpeen jäin kotiin. Maanantaiaamuna soi kotipuhelin kun silloin ei vielä kännyköitä tunnettu. Kello oli 8.15 ja linjan toisessa päässä oli Jaska joka painokkaalla äänellä kysyi, että missä nuorimies on ja sanoin että sopimukseni loppui johon Jaska totesi että sinun sopimus loppuu sitten kun minä sanon. Meneekö kauan kun olet takaisin töissä johon vastasin että 8.30 olen rivissä. Se lienee ainoita kertoja jolloin olen noinkin paljon myöhästynyt töistä. Kesä kului ja vaihtui syksyyn ja Liikasen Pekka houkutteli Tauriaisen Karin töihin myymään Toyotia Meskusvaaran rakennettuun sen aikaiseen hienoon liikkeeseen. Jaska kysyi, että haluatko alkaa harjoittelemaan autojen myyntiä johon vastasin myöntyvästi ja sillä tiellä ollaan.

Vuonna -93 muutimme Prisman paikalla olleeseen teollisuushalliin jossa osuuskauppa harjoitti autojen korjaus- ja varaosatoimintaa. Hallin keskellä oli oma pesula ja hallin päässä leipomo jota veti maineikas ja värikäs Kaarlo Järvenpää. Siitä lähdettiin Prisman jaloista pois -99 ja uusi sijaintipaikka oli Huoparintien päässä sijainnut Ylösen Ernon huonekaluliike jonka osuuskauppa osti omistukseen. Nykyään siinä sijaitsee Pörhön Autoliike.

Elettiin vuotta 2003 jolloin silloinen toimitusjohtaja Jukka Kihlman kutsui minut konttoriinsa ja ilmoitti että hän on myynyt liiketoiminnot ja sinut Pörhön Matille mutta sinä päivänä kun
ilmoittaisin hänelle sanan HEP niin minulla olisi työpaikka osuuskaupalla. Ja se päivä koitti 2014 maaliskuussa jolloin soitin hänelle sanan HEP ja loppu onkin sitten historiaa.
Lopuksi voin todeta, että ei tainnut nuorimies tietää mitä hänen elämälleen tapahtuu kun lähti osuuskauppaan kesätöihin. Vuosia myöhemmin tapasin Jaakon ABC:lla syömässä ja kysyin, että milloin sinä vapautat minut tehtävistä muttei hän muistanut tapahtunutta. Juotiin siinä kahvit yhdessä ruoan päälle ja naurettiin makeasti. Paljon on vettä virrannut Kitkajoessa sinä aikana kun olen palvellut osuuskauppaa ja todella paljon on erittäin hyviä ystäviä ja asiakkaita siirtynyt ajasta ikuisuuteen joita muistelen joskus tippa linssissä. Tässä pieni tarina 36 vuodelta jolloin olen ollut 0suuskaupan leivissä kahteen eri otteeseen ja matka jatkuu…..

Terveisin Miikka Mustonen

Kuva vuodelta 1992. Koillismaan Osuuskaupan kuvakokoelmat.

Koillismaan Osuuskauppa-Yhdessä jo vuodesta 1907

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin.

Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme niin, että lähettäjän nimi ei käy ilmi. Tarinoita lyhennämme/muokkaamme tarpeen mukaan.

Erityisesti pyytäisimme tarinoissa kertomaan, että:
– mitä osuuskauppa on merkinnyt Sinulle, perheellesi tai muille läheisillesi vuosikymmenten aikana
– tuleeko mieleesi minkälaisia osuuskauppaan liittyviä tarinoita, muisteluksia, henkilöitä, sattumuksia tms. vuosikymmenten varrelta
– miten käytät edut ja bonukset jotka saat osuuskaupaltasi
– mitä toivot osuuskaupaltasi tulevaisuudessa ja minkälaiset onnentoivotukset haluat meille lähettää