Kuusamon Osuuskaupan toiminta oli monipuolista 1970 luvulla

Kuusamon Osuuskauppa oli Suomen suurin ja monipuolisinta toimintaa harjoittava maaseutu-osuuskauppa. Kuusamo oli silloin vielä kunta ja suurimpien osuuskauppojen kotipaikka sijaitsi kaupungeissa. Monialaisen vähittäiskaupan lisäksi oli toimintoja, joiden tavoitteena oli kehittää ja tukea Kuusamon väestön elinkeinoja.Tuote Oy jalosti ja markkinoi porotalouden-, kalastuksen-, keräilytuotteiden, allaskalan kasvatuksen ym. tuotteita. Teurastamo osti lihaa tuottajilta, jota saatiin myös omasta sikalasta. Työpaikkoja tarjosivat myös leipomo ja korjaamo, joka autojen korjauspalvelujen lisäksi valmisti tuotteita ihmisten elinkeinojen harjoittamiseen. Hotellit Kuusamo ja Koillispohja tarjosivat palveluja kuntalaisten lisäksi työ- ja vapaa-ajan matkailijoille. Maatalouskaupan palvelu suuntautui lypsykarjatalouden lisäksi turkistuotantoon ja lammastalouteen. Pölkyn kanssa omistettu Kollismaan Kuljetus kuljetti puuteollisuuden tuotteita etelän suuntaan ja toi paluukuormina massatavaroita Kuusamoon.Tässä ei ole lueteltu kaikkia, mutta tämäkin osoittaa kuinka monipuolista toiminta oli.

Toimitusjohtaja Tauno Hannulan päämääränä oli kehittää vähittäiskaupan lisäksi myös muuta toimintaa, joka antaa ihmisille työtä ja toimeentuloa kotiseudulla. ”Ettei tarvitsisi muuttaa pois täältä”, hän totesi. Tavoitteisiin kuului tukea toimialueen ihmisten elämisen edellytyksiä pitkäjänteisesti. Tähän hän pyrki johtamansa osuuskaupan voimin.
Ajatus oli sama, mutta syvemmälle vietynä, johon nykyisinkin alueosuuskaupat pyrkivät. Tavoitteena on tuottaa palveluja ja hyötyjä asiakasomistajille sekä edistää toimialueensa elinvoimaisuutta. Arvoina korostetaan kilpailukykyä ja yhteistä hyvää.

Osuuskaupan toiminta oli hyvin näyttävää ja investointitahti kovaa. Toimenpiteet Kuusamon kauppa- ja matkailupalvelujen kehittämiseen olivat mittavia.Vuosikymmenen alkupuolella avattiin hotelli Kuusamo ja loppupuolella Sokos-tavaratalo. Näiden lisäksi toteutettiin paljon muuta rakentamista mm. Posiolla. Rahatilanteen osalta elettiin Suomessa tiukkaa aikaa. Pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä ei kauppa saanut riittävästi pitkäaikaista rahoitusta ja niinpä jouduttiin ottamaan lyhytaikaista ja kallista lainarahaa.

Tauno Hannulan kirjoittaa Myötä ja vastatuulia vuosilta 1968 – 1978 kirjassa: ”Muuten asiat olivat hyvällä mallilla, mutta käyttöpääomasta oli puutetta. Korko oli korkea ja kassa-alennuksia menetettiin. Jatkuvat neuvottelut rahoituksen parantamiseksi olivat menossa eri tahojen kanssa, mutta sitkeää se oli”.

Kun investointeja rahoitettiin kalliilla velkarahalla, niin korkokulut kasvoivat suureksi. Kaupallinen toiminta oli kannattavaa ja erityistoimialat tarjosivat työpaikkoja, mutta liiketoiminnan tulos valui korkoihin. Tästä oli seurauksena velkamäärän jatkuva kasvu. Käyttöomaisuudesta ei pystytty tekemään kulumista vastaavia poistoja. Kun tulos ei riittänyt velkojen lyhentämiseen ja poistoihin, niin omavaraisuus painui alhaiseksi. Korkea inflaatio ”söi” osaltaan velkoja, mutta toisaalta lisäsi käyttöpääoman tarvetta.
Kuusamon Osuuskaupan kaltainen vaikea taloustilanne oli lähes kaikissa osuuskaupoissa ja myös keskusliike SOK:ssa. Koko S-ryhmän tulokset 1970-luvulla, erityisesti öljykriisistä alkaen heikentyivät hälyttävälle tasolle.

Sisäinen riitely jäyti ryhmää. Osuuskaupat syyttivät SOK:ta liian kalliista tavarasta, huonoista investoinneista ja osuuskauppojen eriarvoisesta kohtelusta. SOK puolestaan antoi osuuskaupoille piiskaa lepsusta taloudenpidosta ja toiminnan tarkoituksen unohtamisesta. Molemmat osapuolet olivat pitkälle oikeassa, sillä heikkoa oli kehitys vuosikymmenellä ollut.
Yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos oli merkittävä syy vaikeuksiin ja S-ryhmä ei päässyt riittävän tehokkaasti mukaan muutoksen hallintaan. Sivukylät, joissa osuuskaupoilla oli paljon myymälöitä, alkoivat tyhjentyä. Autoistumisen myötä ostovoimaa siirtyi taajamiin. Kilpailu kiristyi kilpailevien kaupparyhmien rakentaessa uusia kauppapaikkoja kuntien taajamiin ja kaupunkien lähiöihin. Pohjois-Suomesta alkoi 60-70 lukujen taitteessa voimakas muuttoliike Ruotsiin ja etelä-Suomen kaupunkeihin. Väestön määrä ja ostovoima kääntyi laskuun. Kuusamossa vapaa-ajan asumisen ja matkailun kasvu on korvannut väestön vähentymisestä aiheutunutta ostovoiman hiipumista.

Kriisistä selvittiin mittavan saneerausohjelman avulla, joka toteutettiin 80 luvun alkupuolella. Palattiin osuustoiminnan juurille ja siitä alkoi useita vuosikymmeniä jatkunut nousuputki. Asiakasomistajuus bonusetuineen, kilpailukykyiset ketjuyksiköt ja toimintojen tehokkuuden lisääminen joka portaassa ovat luoneet edellytykset tuloksien parantamiselle.
On pystytty investoimaan, kehittämään toimintaa ja ylläpitämään kilpailukykyä. Myös aikaisemmin heikko omavaraisuusaste on velkamäärän pienentyessä noussut hyvälle tasolle.
Menestyksen myötä S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus on noussut lähes kolminkertaiseksi.Se oli 80-luvun alussa alle 16 % ja on nykyisin yli 46 %.

Saneerausohjelman aluksi kaupparyhmän rakenne uudistettiin perusteellisesti. SOK:n raskas aluekonttoriverkosto lopetettiin ja kilpailukyvyttömäksi käyneestä laajasta teollisesta toiminnasta luovuttiin. Lähes 200 osuuskaupan tilalle asetettiin tavoiteverkostoksi 35 alueosuuskauppaa. Vuosikymmenten kuluessa fuusiokehitys on jatkunut siten, että nykyisin maassa toimii 19 alueosuuskauppaa. Neuvotteluja käytiin myös Kuusamon Osuuskaupan liittymisestä Arinaan, joka kuitenkin kieltäytyi lähtemästä ”tervaporvarien kelkkaan”.
Rahoitus- ja tuloshaasteiden lisäksi johdolla riitti paineita myös sidosryhmien taholta.

Kuusamossa oli aktiivinen tuottajajärjestö, joka teki työtä tuottajien omistamien yritysten puolesta. Osuuskaupan teurastamoa ja sikalaa ei katsottu hyvällä ja lihajalosteet olisi pitänyt hankkia tuottajien hallitsemilta yrityksiltä. Kilpailutilanne vaati kuitenkin laajempaa valikoimaa. Kuusamon Osuuskaupalla oli yhteistyösopimus Hankkijan kanssa poiketen muista osuuskaupoista. Hankkijalta ostettiin pääosin koneet ja polttoöljy, mutta rehuja ja lannoiteita myös SOK:lta. Kun Hankkijalla oli omaa rehuteollisuutta, niin maatalouskaupan hankintojen markkinaosuuksista oli tiukkaa vääntöä.

Osuuskauppa on ollut toimialueellaan hyvin merkittävä yritys ja on sitä edelleen. Perinteikkäästä hotelli- ravintola toiminnasta on jouduttu luopumaan, vaikka Kuusamo on matkailusta tunnettu kaupunki. Ilmeisesti kysyntä keskustassa on taantunut ja Rukan vetovoima kasvanut. Kuusamossa vähittäiskaupan palvelutarjonta kokonaisuutena on kaupungin väestömäärään nähden suurta ja kilpailu kovaa. Osuuskaupan market-, tavaratalo,- rauta-, liikennemyymälä- ja autokauppa pystyvät tarjoamaan monipuolisesti jäsen- ja asiakaskunnan sekä vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden käyttämiä palveluja.

Pekka Perä, Oulu

Kuva Kuusamon Sokos-tavaratalon peruskiven muuraustilaisuudesta vuodelta 1977. Kuvassa vasemmalla seisoo Oulun läänin maaherra Erkki Haukipuro, keskellä perustamisasiakirjaa lukee hallintoneuvoston puheenjohtaja, metsäpäällikkö Matti Virranniemi ja oikealla lieriöt kainalossaan seisoo Kuusamon Osuuskaupan silloinen toimitusjohtaja Tauno Hannula. KOK:n kuvakokoelma

Koillismaan Osuuskauppa täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme ja julkaisemme tarinoita, muisteluksia ja sattumia vuosien varrelta Meidän omaan Osuuskauppaamme liittyen. Tarinoita meille laittaneiden kesken jaamme juhlavuoden aikana 10 kpl 115 euron lahjakorttia Koillismaan Osuuskaupan toimipisteisiin. Laita oma kertomuksesi sähköpostilla osoitteeseen: koillismaa.115-vuotta@sok.fi. Julkaisemme osan tarinoista omissa kanavissamme.
Koillismaa – Yhdessä jo vuodesta 1907